Kirja käteen!

Kuuntele seitsemän minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Viides Finlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Salla Simukan kirjoittama ja JP Ahosen kuvittama Poika ullakolla, poika kellarissa. Kirjassa kaksi 10-vuotiasta poikaa ja samalla kaksi kokonaista maailmaa kohtaavat. Mitä enemmän pojat viettävät aikaa yhdessä, sitä erikoisempia asioita alkaa tapahtua… Simukan tarina vie mennessään, kun lukija palaa halusta ratkaista maailmojen arvoituksen yhdessä poikien kanssa. Monitasoisessa teoksessa myös ystävystymisen kuvaus, ystävän saaminen ja toisaalta menettämisen pelko koskettavat lukijaa. JP Ahosen huikea, mielikuvituksellinen kuvitus kulkee käsi kädessä tarinan kanssa. Mitä yksityiskohtia! Tarina ja kuvitus luovat yhdessä valloittavan ja salaperäisen kokonaisuuden, jota on vaikea laskea käsistä. 
Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset: 
Mikä on tämän kirjan koukku?
Miksi kirja herätti tunteita?
Miksi tämä kirja voisi voittaa Finlandia-palkinnon?

Kuuntele kuuden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Neljäs Finlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Leena Paasion Meren koskettamat. Paasio työstää romaanejaan oppilaidensa avulla, mikä on työtapana sekä rohkea että ilmeisen toimiva. Vaatii varmasti paljon antaa keskeneräinen teksti kommentoitavaksi kohderyhmälle itselleen, mutta voin kuvitella, että se on myös valtavan antoisa osa prosessia. Meren koskettamat onkin nuoruuden kuvaukseltaan uskottavaa ja liikuttavaa. Isoista teemoista huolimatta teksti ei kuitenkaan ole raskasta tai synkkää, vaan Lounan tarina on täynnä toivoa ja onnellisia käänteitä.   
Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset: 
Mikä on tämän kirjan koukku?
Miksi kirja herätti tunteita?
Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?

Kuuntele kuuden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Kolmas Filnlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Päivi Lukkarilan Skutsi. Lukkarilalta olen aiemmin lukenut Kemppainen-ponin seikkailuista, joita rakastin (ja halusimme ehdottomasti mukaan oppikirjaankin), joten Skutsi kauhukertomuksena vei aivan toiseen äärilaitaan. Harvoin on tullut näin koukuttavaa ja helppolukuista kirjaa vastaan. Arvostan myös sitä, että helppolukuisuudesta huolimatta kirja tuntuu ikätasoiselta: teineille kirjoitetulta teokselta, joka ei aliarvioi lukijaansa. Erityisen hyvin Lukkarila onnistuu rakentamaan neljä päähenkilöään uskottavasti. Kaikilla on omat kipupisteensä, joten retki tuo jokaisesta esiin sekä valoisia että hiomattomampia puolia. 
Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset: 
Mikä on tämän kirjan koukku?
Miksi kirja herätti tunteita?
Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?

Kuuntele viiden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Toinen Filnlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Jenni Erkintalon Kuka ihana? Meillä asuu tosi monta ihanaa, ja nekin pitää välillä kaivaa piiloistaan sohvan alta (toim. huom. lapset, ei aikuiset). Tämä kirja sopii ihan jokaiselle isolle ja pienelle ihanalle. 
Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset: 
Mikä on tämän kirjan koukku?
Miksi kirja herätti tunteita?
Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?

Kuuntele viiden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Ensimmäinen Filnlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Linda Bondestamin Chop Chop / Hopi Hopi reippaan robotin tarina. Vaikka on äärimmäisen vaikea puhua, mistä tahansa aiheesta vain 5 minuuttia, saimme kuin saimmekin tärkeimmät ajatuksemme kirjasta tiivistettyä. 😀 
 
Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset: 
Mikä on tämän kirjan koukku?
Miksi kirja herätti tunteita?
Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?
 
Onko tämä kirja oma suosikkisi voittajaksi? Lataa bion linkistä varjo-Finlandia-moniste ja merkitse oma suosikkisi. Haasta mukaan koko luokka tai vaikka oma perhe. Minicast-sarja sopii hyvin luokkaan 15 minuutin aamun aloitukseksi. Kuunnelkaa joka päivä uusi vinkkausjakso, ja pohtikaa sen jälkeen, kenelle suosittelisitte juuri tätä kirjaa. Lisähaasteena tarkimmat kuulijat ehkä myös keksivät, mikä kolmesta väitteestämme ei pidä paikkaansa. 😆

Kirja käteen! on täällä taas. Viidennen kauden aloitusta on odotettu kuin joulua, joten tässä tulee uusia jaksoja marraskuutanne piristämään. Ensimmäisessä jaksossa juttelemme koti-, työ- ja lukukuulumisista. Syksyyn on mahtunut uusien kirjojen lisäksi muutakin uutta. 
Iltasadut joutuu joskus delegoimaan isille, kun äitien aika menee lasten läksyjä manageroidessa. Kuulostaako tutulta? Ei meistä vaan. Kotona hiotaan opiskelustrategioita, kun töissä taas sukelletaan lukustrategioihin. Mistä projektista Elisa on aivan intopinkeänä? Entä mitä ihanuuksia seuraaviin podcastjaksoihin kätkeytyy?

Mainos Opetushallitus ja Lukeva varhaiskasvatus -ohjelma
Mikä on eteiskirjasto? Millaisin pienin rutiinein eteiskirjastoa pyöritetään päiväkodissa? Mitkä ovat eteiskirjaston parhaita puolia? Muun muassa näistä asioista juttelemme vieraamme, huikean ja sydämellisen varhaiskasvatuksen opettaja Anu Kylmäniemen kanssa.
Lehmuslinnan päiväkodissa eteiskirjasto on ilahduttanut perheitä (ja työntekijöitä!) jo vuoden verran. Se toimii sananmukaisesti päiväkodin eteisessä – miten näppärää vanhemman onkaan lasta hakiessa napata samalla kotiin luettavaa! Kun kirjastopedagogi on toimittanut kirjat päiväkotiin ja ne on saatu järjestettyä, eteiskirjasto pyörii melko lailla itsestään.
Parasta eteiskirjastossa on Anun mielestä päiväkodin ja koulun yhteistyön kehittäminen,  arvokas mahdollisuus tukea perheiden iltasatuhetkiä ja oman työn helpottuminen, kun kirjan voi napata eteisestä myös päiväkodin arkea rikastuttamaan.  
Anu puhuu jaksossa myös elämyksellisestä tavasta lukea kirjaa lapsiryhmälle. Miten näkkileivän murut, pehmolelut ja sydämenlyöntien tai kuorsauksen äänet liittyvät tällaiseen “kirjan rikastamiseen”? Kuuntele jakso, niin tiedät! Tämä ihastuttava menetelmä sopii myös kodin lukuhetkiin. Kannattaa todellakin kokeilla kotona!

Vierailijana kokenut selkomukauttaja ja suomen kielen opettaja Hanna Männikkölahti. 
Kiitos Hanna siitä, että hyppäsit langoille mukaan Jyväskylästä käsin! Tänään kävimme keskustelua siitä, mitä selkokieli on ja mitä kaikkea kirjasta muutetaan, kun se selkomukautetaan. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi kehitysvammaiset ja muistisairaat, joille selkokielen saatavuus voi olla tasa-arvoisen tiedonsaannin aito edellytys. Toisaalta selkokielestä hyötyvät myös monet muut: suomea vieraana kielenä puhuvat lapset ja aikuiset tai lukivaikeuden tai muiden kielellisten vaikeuksien kanssa painivat ihmiset.
Yksi ammattiryhmä on todella tuntenut selkänahassaan selkokielisten kirjojen ja tekstien tarpeen viime vuosina. Opettajat todella painivat sen äärellä, että sopivan tasoista luettavaa kaikille oppilaille on yhä vaikeampi löytää. Nyt onneksi Selkopolkuhanke kirjalahjoituksineen tarjoaa helpotusta yläkouluille.